Tammerfestien underground-tapahtuma My Own Summer rokkasi Tampereella Vanhan Kirjastotalon puistolavalla.

Esiintyjinä olivat Lob Nor, On Volcano, Jaakko & Jay, T.A.P, Lines of Leaving, Renoise, Nume ja Chill. Kyseessä oli kahdeksan bändilupausta eri musiikkigenreistä, ja juuri tyylien vaihtelevuus teki tapahtumasta mielenkiintoista katseltavaa.

Oli myös ehdotonta plussaa, että konsertit olivat ilmaisia ja ikärajattomia. Tämä on juuri sellaista pirteää kaupunkikulttuuria, jota kaupunkien kulttuuritoimien kannattaisi järjestää useamminkin. Paikalle kertyi aurinkoisena päivänä mukavasti eri-ikäisiä ihmisiä ja fiilis oli varsin leppoisa.

Bänditarjonnasta katsastin On Volcanon (kuvassa), Jaakko & Jayn sekä vielä loppuillasta Chillin.

On Volcano tarjoili herkkää indiepoppia, josta tuli hyvä mieli. Esiintymisessä oli keveyttä ja freesiyttä, muttei valtavaa karismaa. Mielenkiintoinen uusi tuttavuus, jota voisi käydä katsomassa keikalla toistekin.

Jaakko & Jay tykitti ilmoille perin erikoista folkpoppia, joka varmasti jakaa mielipiteitä. Akustisuus oli keikassa se juju, mutta muuten yhtye ei omaan makuuni kolahda. Liian suoraviivaista rähinää. Sen sijaan erään yleisössä olleen pienen pojan tanssijalan bändi kyllä laittoi vipattamaan rankasti.

Tapahtuman viimeinen esiintyjä Chill kaatoi raskaan lastin heviä yleisön niskaan. Hevi ei kuulu lainkaan omiin suosikkeihini, joten en innostunut tästäkään.

Esiintyminen oli kyllä energistä ja bändi tuntui löytävän yleisönsäkin. Lavan eteen keräytyi hevikansaa tunnelmoimaan synkkien ja raskaiden sävelien parissa.

My Own Summer -tapahtuman kaltaisille ilmaiskonserteille olisi varmasti enemmänkin kysyntää. Mikäpä sen mukavampaa, kuin ottaa omat eväät ja kaverit mukaan ja lähteä kuuntelemaan niitä yhtyeitä, joita ei ole vielä jankattu radioiden soittolistoilla puhki.

Tässä tämän vuoden Tammerfest-raportoinnit, Muskelotti kiittää festariseurasta.

Lob Nor -yhtyeen MySpace-sivu: www.myspace.com/lobnorband

On Volcanon MySpace-sivu: www.myspace.com/onvolcano

Jaakko & Jayn MySpace-sivu: www.myspace.com/jaakkonjay

T.A.P-bändin MySpace-sivu: www.myspace.com/tapofficial

Lines of Leavingin MySpace-sivu: www.myspace.com/linesofleaving

Renoisen MySpace-sivu: www.myspace.com/rnsband

Numen MySpace-sivu: www.myspace.com/numeband

Chillin MyScace-sivu: www.myspace.com/chillfinland

Tammerfestin nettisivut: www.tammerfest.fi/2008

Ken kaipaa kunnollista rokkikukkoilua, ottakoon mallia Negativelta.

Negative näytti Tammerfesteillä, että rokkaaminen ei katso kellonaikaa. Bändi esiintyi Keskustorilla kello kolmen aikaan iltapäivällä, ja onnistui silti vetämään kunnollisen shown.

Show-meininki koostui karismaattisesta esiintymisestä, toimivasta settilistasta, flirttailusta yleisölle ja encoren jälkeisestä yllätyksestä. Siitä vasta tuonnempana.

Osansa show-soppaan toivat tietysti bändin esiintymisvaatteet – tai niiden puute. Joku bändiläisistä oli aina lavalla ilman paitaa, ja toisilla oli kiiltävää punaista nahkapöksyä, tyylikästä hattua, huivia ja pitkää valkoista takkia.

Laulaja Jonne Aaron ehti esiintyä keikalla kolmessa eri asussa ja encoren aikana mukaan mausteeksi tulivat vielä uudet aurinkolasit. No, jos Kylie Minogue ehti vaihtaa Helsingin-keikallaan esiintymisasuaan noin 273,5 kertaa, miksei Jonne Aaronkin ainakin kolmasti.

Jonne Aaronin yleisölle flirttailu koostui vahvasti eroottisista kehonkielestä, joka alkoi kyllä vähän kyllästyttää loppua kohti. Pieninä annoksina nännin nyplääminen menee, muttei sitä nyt tarvitse koko ajan lavalla hinkata.

Musiikillisesti mainiointa antia oli yhtyeen Ready or Not -biisi, joka sai ihon suorastaan nousemaan vaikuttavuutensa ansiosta kananlihalle. Myös My My, Hey Hey -kappale toimi loistavasti.

Sen sijaan vaikutti siltä, että bändi oli vähän väsähtänyt soittamaan ensimmäistä hittibiisiään The Moment of Our Lovea. Ihan ymmärrettävää, mutta sääli sinänsä, koska biisi on aivan loistava ja se pitäisi esittää todellisella tunteen palolla.

Niin, siitä ylläristä.

Encoren jälkeen bändi varmasti sulatti kaikkien sydämet jakamalla yleisölle ruusuja. Eikä vain paria kukkasta, vaan monta ruusukimppua! Aivan mahtavaa! Hyvä Negative!

PS. Jonne Aaron, vaikka jaoitkin ruusuja olet olet aika mahtava, ei ole kovin coolia olla leikisti vetävinään lavalla ranteensa auki. Vaikka laulaisikin kivun tuntemisesta.

PPS. Kitaristi Larry, tumppaa se tupakka. Lavalla röökaaminen on jo passé.

Negativen MySpace-sivu löytyy osoitteesta: www.myspace.com/negative

Tammerfestin nettisivut: www.tammerfest.fi/2008

No jopas jotakin. Reino Nordin ja sarvikuonot – eli oikeammin Reino and the Rhinos.

Minun mielenkiintoni heräsi jo hassun nimen ansiosta, ja myös musiikki osoittautui veikeäksi. Kahdeksan miehen kokoonpano pisti ilmoille letkeää suomenkielistä soulin, popin ja reggaen sekoitusta.

Mieleen tulee aurinkoisten sunnuntaiaamujen musiikki, jota voi kuunnella hörppiessä vastapuristettua appelsiinimehua ja syödessä suklaamuffinssia. Letkeää meininkiä, joka avaa hyvin päivän.

Myös näyttelijänä tunnettu yhtyeen laulaja Reino Nordin on kaikkien biisien säveltäjä ja sanoittaja. Siis varsinainen monilahjakkuus suomalaisen tähtitaivaan alla. Hyvä Reino!

Sanoituksista jää mieleen havainto siitä, että vaikeinta maailmassa on rakastaa toista oikein ja helpointa on jättää toinen yksin kulkemaan. Niin totta, kuten moni varmasti tietää.

Keikalla yökerho Ilveksessä bändi jamittelee kirjaimellisesti hymy huolilla ja paita märkänä. Yhtye on selvästi hämmentynyt suuresta yleisömäärästä ja kertoo olevansa tottunut pienempiin piireihin.

“Lennä lennä lemmen siivin lennä, älä vain anna sun sydämen kylmetä. Lennä lennä lemmen siivin lennä, jos et haluu yksin kylmään jäädä. Lennä lennä lemmen siivin lennä, yli pelon ja vihan sun on pakko päästä”, laulavat mukana eturivin fanittajat ja Nordin hämmentyy lisää.

Bändiläisillä on selkeä yhteinen pukeutumistyyli: kaikilla on mustat suorat housut ja enemmän tai vähemmän tyylikkyyttä muutenkin.

Lavalla hytkyvän vokalistin lisäksi mieleen jää iloinen basisti Kari Hulkkonen, joka itsekin taputtaa joko bändille tai yleisölle – tai ehkä molemmille – biisien jälkeen. Ihana meininki!

Tällaista musiikkia ja fiilistelyä Suomi kaipaa ehdottomasti lisää!

Reino and the Rhinos MySpacessa: www.myspace.com/reinoandtherhinos

Tammerfest netissä: www.tammerfest.fi/2008

Von Hertzen Brothers tuli, rokkasi ja räjäytti tajuntani. Aivan mieletön keikka!

Bändi valaisi Tammerfesteillä torstai-iltana koko Pakkahuoneen käsittämättömällä valovoimaisuudellaan, mahtavalla musiikilla ja intensiteetillä.

Olin ensimmäistä kertaa yhtyeen keikalla, mutta kerta ei takuulla jää viimeiseksi. Aikaisemmassa postauksessani funtsin, että Poets of the Fallin kundit osasivat esittää rock-poseerauksia varsin hyvin. Von Hertzen Brothersin ei tarvinnut esittää, he olivat rockia itsessään.

Biiseissä oli sellaista tunnelmaa ja voimaa, että yhtyettä yksinkertaisesti nauliintui katselemaan ja kuuntelemaan. Kappaleet olivat monipuolisia ja taitavia kudelmia, joita halusi kuulla vain lisää ja lisää.

Kyse ei ollut mistään peruskaavalla väsätyistä radiohiteistä. Bändi soitti pitkiäkin rock-kappaleita, jotka parhaimmillaan kasvoivat yhden biisin aikana aivan uusiin sfääreihin.

Live-esiintyminen oli vahvaa, energistä ja keskittynyttä. Bändi tiesi mitä teki, ja nautti siitä.

Olen hämmentynyt. Miten on mahdollista, etten ole löytänyt von Hertzen Brothersia aikaisemmin? Olen toki kuullut muutaman hyvän biisin, mutten ollut sisäistänyt yhtyeen mahtavuutta aikaisemmin.

Oman lukunsa ja hehkutuksensa ansaitsee tietysti bändin laulaja-kitaristi Mikko von Hertzen.

Olen valmis heittämään kärrynpyöriä, myymään maallisen omaisuuteni ja lähtemään Mikon puolisoksi Intiaan.

Katsokaa nyt hyvät ihmiset näitä kuvia:

Yksi parhaista keikoista, joilla olen koskaan käynyt!

Von Hertzen Brothersin MySpace-sivu: www.myspace.com/vonhertzenbrothers

Tammerfestin nettisivut: www.tammerfest.fi/2008

Tammerfest-fiilistely jatkuu Scandinavian Music Groupin tunnelmissa. Yhtye keikkaili eilen Pakkahuoneella rennosti ja maanläheisesti.

Bändin laulaja Terhi Kokkonen ja siskonsa Pauliina Kokkonen esiintyivät paljain jaloin ja kesäisissä vaatteissa. Pukeutumistyyli sopi musiikin henkeen, kun bändi maalaili sävelin mielikuvia suomalaisesta kesästä, hölmöstä rakkaudesta ja syvistä tunteista.

Vaikka koruton tyyli oli paikallaan, itse lavaesiintymiseen olisin kaivannut enemmän energiaa, heittäytymistä tai vahvempaa tunnelmointia.

Nyt jotain jäi puuttumaan. Koruttomuus toimii levyillä, esiintymisvaatteissa ja mielikuvissa, muttei keikkapaikalla. Live-esiintumisessä pitäisi olla muutakin jujua ja pontta kuin värikkäät valot. Ehkä tämä olisi toiminut paremmin pienemmissä tiloissa, esim. Klubin puolella.

Sääli sinänsä, koska pidän SMG:n musiikista todella paljon ja odotin keikalta enemmän. Laulaja Terhin ääni oli toki yhtä kaunis ja herkkä kuin ennenkin, sitä on aina hieno kuunnella.

SMG:n MySpace-sivu löytyy osoitteesta: www.myspace.com/scandinavianmusicgroup

Tammerfestin nettisivut: www.tammerfest.fi/2008

PS. Muskelotti oli hieman pettynyt, ettei Pakkahuoneen kokoisessa paikassa ollut huolehdittu kunnolla festarivieraiden viihtyvyydestä. Ainakin naistenvessasta olivat loppuneet niin vessapaperi, käsipyyhkeet kuin saippuatkin. Kyllä kaupunkifestareiden pointti on myös se, että kun cityssä kerran ollaan, tällaisten asioiden pitäisi toimia… Nih.

Stella veti varsin tunnelmallisen keikan Yo-talolla Tammerfestin ensimmäisenä iltana. Yo-talo on mainio keikkapaikka, sillä esiintymislava on matala ja bändi ja yleisö ovat aivan kasvotusten.

Olin ensimmäistä kertaa Stellan keikalla, ja tunnelma paikalla oli hyvin intiimi ja rento. Laulaja Marja Kiiskilän ääni on upean kuulas ja kaunis, ja se tuntui soljuvan ilmoille ihailtavan helposti.

Yhtye soitti tuotantoaan laajasti eri levyiltään, ja kitaristi Janne Sivonen letkautteli väliin hauskoja anekdootteja biisien syntymästä.

Stella esitti myös omat suosikkini, Pisteen ja Aamunkuiskauksen, jes jes. Bändi oli vaan niin letkeällä tuulella, ettei Piste oikein toiminut. Tunnelma oli biisiin yksinkertaisesti liian iloinen – se olisi vaatinut syvempää tulkintaa. Ei tuollaista helmeä voi vain rallatella läpi.

Ainakin tällä keikalla Stellan karismaattisimmat jäsenet olivat ehdottomasti laulaja Marja ja kitaristi Janne. Kaksikolla oli niin hyvä meininki päällä, että vaisummin esiintyneet bändin muut jäsenet jäivät melkein statistin rooliin… Erityisesti Jannen jammailua oli kyllä hauska katsella!

Bändin esitys upposi täysinäiseen saliin kuin suklaa Muskelotin suuhun. Eli hyvin! Yleisö hurrasi yhtyeen kahdesti encore-esityksiin lavalle.

Encorena esitetyt Aamunkuiskaus ja Korkokengät saivat eturivin bilettämään innoissaan. Biisit toimivat kyllä ihan mahtavasti, ja Korkokengät lensi ilmoille mahtavasti tulkittuna. En muistanutkaan, että kyseessä on niin hieno biisi!

Stellan MySpace-sivut: www.myspace.com/stellayhtye

Tammerfestin nettisivut: www.tammerfest.fi/2008