Olen aivan ihastunut uuteen kotiin. Vaikka laatikoita on yhä aimo läjä selviteltävänä, ja siivousta ja järjestelemistä riittää yllin kyllin, herään joka aamu virkeänä ja innostuneena. Uudessa pesässä on hyvä olla.

Into ei kuitenkaan aina kanavoidu kaikista fiksuimmalla tavalla. Sen sijaan, että kävisin heti aamusta laatikkoröykkiöiden kimppuun tai kuuraisin kylppärin, löydän itseni haaveilemasta. Olen aivan intopiukeena eri tapettivaihtoehdoista, sisustustarroista ja seinämaaleista. Saatan käyttää pitkänkin tovin uppoutuneena sisustuslehtien maailmaan, etsien netistä sopivaa kenkäkaappia tai tuijottaen haaveilevana ikkunasta ulos.

Vaikka ennen maalauspuuhia tietysti pitää saada muuttolaatikot pois alta, en aio harmitella hieman haahuilevaa meininkiäni. Olen aidosti iloinen siitä, että haaveilen enkä pelkästään suorita. Uusi koti on monella tapaa kuin uusi alku – täynnä mahdollisuuksia ja uusia näkökulmia. Tuntuu ihanalta liu’uttaa makuuhuoneen tilavan vaatekaapin ovea auki ja kiinni, laittaa astianpesukone keittiössä hyrräämään ja asetella ikkunoiden sälekaihtimet niin, että juuri sopiva määrä auringonsäteitä tulvii asuntoon.

Tästä se lähtee.